Tässäpä tämä pipo nököttää sängynpäädyssä. Pipo oli nopea tehdä, mutta kuitenkin mielenkiintoinen, kun noita palmikonkiertoja aina välillä on. Lopputuloksena paksu ja ihana pipo. Jos anoppi ei tykkää, pyydän tämän itselleni... Taatusti teen tällaisen kyllä itselleni muutenkin jossakin välissä, vaikka pipo ei näissä kuvissa näytäkään parhaita puoliaan.
Lankana on Viking Balder ja puikkoina kasin pyöröt. Aika nihkeästi kulki lanka ainakin minun pyöröpuikoillani, helpommalla olisi varmaan päässyt sukkapuikoilla.
Tuossa ylhäällä on sitkeä tapaus. Mehuvärjätystä Novita Wool-langasta olisi tarkoitus tulla pitsihuivi (ohje: Knitty). Edistyminen on aika hidasta ja ohje sen verran kinkkinen, että jokaisen tauon jälkeen joutuu opettelemaan kuvion taas alusta. Tällaiset pitsikuviomallit pitäisi tehdä aina yhdellä kertaa loppuun, mutta sehän olisi minulle aivan liikaa, todellakin. Tässä nyt sitten mietin, että puranko tämän ja teen langasta sellaisen kaulurintyylisen (cowl) vai jaksanko jatkaa huiviksi asti. Ihanan kevyt ja kaunis tästä kyllä tulisi, jos sen loppuun asti pakertaisi.
Ystäväni hyvä elämänohje on, että pitäisi ajatella positiivisesti, jolloin elämä helpommin olisikin positiivisempaa. Eihän se aina näin ole, mutta eipä negatiivisella ajattelulla nyt ainakaan mitään positiivista synny. Ajattelin aloittaa myös tässä blogissa positiivisemmat ajat: ei enää valitusta siitä kuinka opiskelu vie viimeisetkin mehut vaan mietintöjä mm. siitä mitä aikuisena opiskellessa oppii. Maanantainakin minulla on vieraiden ihmisten edessä esitelmät englanniksi yritysten strategioista ja ruotsiksi itse valitusta aiheesta. Opin kieliä, opin esiintymään, opin mokaamaan... Stop. Negatiivisuuspeikko se siellä taas nakertaa. No, hiljaa hyvä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti