Pipo nro 1

Vanhemman pojan pipo on valmis. Lanka on pojan itse valitsemaa ja tietenkin sitten tosi ohutta, joten neulominen kestää jonkin aikaa ja pipo vaatii ehkä jostain kuluneesta trikoopaidasta tehdyn vuorin, jotta sillä pärjäisi edes pienillä pakkasilla.

Lanka: Dropsin Fabel
Puikot: 2½ pyöröt
Malli: Who? (ravelrysta) pöllökuvio

Langan ohuudesta johtuen tein mallista aikuisten koon ja lisäsin vielä yhden mallikerran eli 121 silmukalla neuloskelin. Koska lanka on tuollaista moniväristä, pöllökuviot eivät tule hyvin esiin, mutta onpa kuitenkin jotenkin kivempi kuin pelkällä sileällä tehty pipo. Pöllön päät jäi sen verran pieniksi (myös sen takia kun hyppäsin yhden kierroksen yli) että pitäisi hankkia esimerkiksi jotain puuhelmiä silmiksi, napit ovat liian isoja.

Nuo päälakikavennukset on aika kivat.

Huomioimatta kannattaa jättää takana näkyvän tietokonepöydän sotkuisuus, nuori herra ei valokuvan ottohetkellä suostunut nousemaan tuolista, koska ruudulla näkyi juuri Viirua ja Pesosta. Ihania ohjelmia kyllä ovat, näin sivuhuomautuksena.

Taas sen huomaa, ettei kannata pienistä valitella:" keuhkot on vähä kipeet, kylki on vähä kipee..." NO, nyt iski päälle oikein kunnon flunssa taas toisen sellaisen perään ja ne keuhkot ovat nyt yskiessä sitten todella kipeät. Ja koska tulehdusarvot ei ole nousseet, kyseessä on virus, joka pitää vain kärsiä. Nyt alan ymmärtämään äreitä vanhoja vaareja ja muoreja, jos kipu on jatkuvaa on vaikea olla iloinen. Kunnioitan niitä, jotka siihen pystyvät!

Öisiä ajatuksia

Ei, yskäni ei ole vieläkään täysin asettunut ja kyllä, kipeänä on niin keuhkot kuin kylkikin. En kai minä muuten olisi hereillä keskellä yötä, kai...

Surua on monesta asiasta, tällä hetkellä pahimpana se, että eräältä rakkaalta, vaikkakin jo iäkkäältä ihmiseltä on löytynyt levinnyt syöpä. Lapsuudesta muistan hänet mahtavana ihmisenä, huono omatunto vaivaa kun aikuisiällä ei ole tullut usein kyläiltyä hänen luonaan. En tunne häntä ikäänkuin aikuinen aikuisena, jos kukaan ymmärtää mitä tarkoitan. Mutta kai syyllisyys tällaisessa tilanteessa on ihan inhimillistä, en muutenkaan ole vanhempiani ja veljiäni lukuunottamatta kovin läheinen sukuni kanssa, pääasiassa nähdään sukujuhlissa. Mutta aina miettii niitä menetettyjä tilaisuuksia.

Suren myös kesän päättymistä. Viime talven pakkasten keskellä olin kuin zombie, en edes muista lopputalvesta mitään, toivoin vain, että se loppuisi. Tämä syksy päättää myös tietynlaisen rentousjakson, kun parin vuoden työttömyyden/lomautuksien/pätkätöiden jälkeen olemme kumpikin mieheni kanssa aloittamassa jotain uutta. Minä aloitan päiväopiskelut yliopistossa ja mahdollisesti jonkin osa-aikatyön ja mies on pääsemässä tai ainakin kunnolla hakemassa kokopäivätöihin. Hyvästi siis kiireettömät aamut, extempore-lähdöt jonnekin, päiväkävelyt ja rauhalliset päivät vailla minkäänlaista aikataulua. Tervetuloa paniikkiaamut lasten hoitoonviemisineen, auto-ongelmat, aikataulut ja stressi, mutta toivottavasti myös mukavat haasteet ja uudet tuttavat. Katsotaan kuinka äijän ja ämmän käy.

Sitten asiaan, joka vähän liippaa käsitöihin päin, eli olen omin kätösin kaatanut väriaineen ja suolan pesukoneeseen, sekä nostanut kovalla työllä pari kangaskappaletta sekaan, lisäksi värjätyt pyyhkeet/kassin piti nostaa vielä kuivumaankin. Mikä saavutus! Mutta suosittelen kyllä muillekin, itselläni ajatus lähti tuosta kangaskassista, mikä oli ehjä mutta kamalan haalistunut. En halunnut heittää hyvää ja tilavaa kassia kuitenkaan vielä pois, joten ostin pinkkiä pesukoneväriä, laitoin parit harmaantuneen vaaleat pyyhkeet sekaan, sekä mm. mustavalkoraidallisen topin, joka oli muuttunut musta-harmaa-raidalliseksi. ( Ei kuvassa, kun tuli niin kivan näköinen, että piti saada heti päälle.)

Loppukesän tunnelmia

Olen ollut niin tuottoisalla päällä, että unohdin kuvata yhden pipon jonka lähetin jo lahjaksi. Blogin pitäminen saa tuottoisaksi. Kyseessä oli samanlainen rinsessapipo-ohjeella tehty pipo jota olen tehnyt jo aiemmin. Nyt tein sen lilasta jämälangasta ja virkkasin siihen pinkin kukan. Puikot vaihdoin puolta numeroa isommiksi eli 3½, piposta tuli niin joustava, että mahtuisi varmaan kahdellekkin pikkutytölle yhtä aikaa. Mutta toisaalta pysyy varmaan yhdenkin päässä.

Laitanpa sitten kuvan mieheni tämän viikkoisesta "käsityöstä", sillä omia (kuvattuja) töitä ei ole valmistunut:
Mökki on mummolaan menossa.

Ja Einarin hassutuksista:

Ehtoot alkavat olemaan sen verran pimeitä, että syksyn huomaa olevan ovella. Toivottavasti syksy jatkuisi kuitenkin lämpimänä pitkään, ettei tulisi tämän lämpimän kesän jälkeen liian suurta pudotusta todellisuuteen...

Mehuvärjäystä

Pitihän sitten minunkin, kun kaikki muutkin. Nimittäin Kool Aidata. Helppoa ja halpaa, voin suositella. Tässä lopputulos:

Käytin neljä pussia väriä ja n. 200g lankaa. Vain Strawberrystä tuli kunnolla väriä, muut olivat hailakampia. Enemmänkin väriä olisi voinut siis olla.

Nuo kaksi tummempaa vyyhtiä ovat harmaasävyllistä Woolia, onneksi tuli noihin kokeiltua tuo tummemmanpunainen väri, kun muuten olisivat jääneet aika harmaiksi. Lisäksi laitoin Mangoa, eli oranssinpunertavaa. Tuossa vaaleammassa vyyhdissä on valkoista seitsemää veljestä- lankaa vajaa 100 grammaa. Väreinä Lemonade (vaaleankeltainen) ja Slammin' strawberry kiwi (pinkki). Alakuvassa näkyy reunassa tuo sävywool, mitä sain kaupanpäällisiksi lankakaupassa, sopivaa siis kokeiluihin.

Tässä ylimalkainen ohje:
(muitten ohjeita mukaillen)

Vyyhditä langat vaikka nojatuolin ympäri. Sido löyhästi. Jos kerät löysiä voi värjätä sellaisenaan.
Liota lankaa muutama minuutti vedessä.
Tee mehuseokset jauheista, mielestäni seoksen vahvuudella ei ole niin väliä, mielellään aika vahvaa.
Puristele langasta vähän vettä pois, laita langat esim. laakeaan piirakkavuokaan.
Kaada mehuseoksia sinne tänne mielialan mukaan ja kääntele lankaa vähän.
Mikroon pariksi minuutiksi. Jos vesi vielä värillistä minuutti lisää.
Huuhtele langat ja laita kuivumaan. Avot!

Eli periaatteessa siis langan päälle mehu ja mikroon.
Perusteellisemmat ohjeet löytyy mm. googlettamalla, näillä minun ohjeilla tulee sellaisia sinnepäin värjäyksiä. Mutta itse tykkään. Ja ei kyllä edes sotkenut, hellalla värjätessä voi tietysti tulla vähän enemmän sotkua.

Nyt pitäisi sitten neuloa näistä jotain kivaa, silloinhan sen vasta näkee kuinka värit asettuu.

Pikkuiset neuletyöt

Jostain syystä olen aina ennemmin tehnyt pääasiassa isompia neuletöitä, kuten paitoja. Nyt vasta olen innostunut pienemmistä ja helpommin valmistuvista töistä, kuten pipoista ja lapasista. Into onkin valtava, kun joka viikko on mahdollisuus saada jotain uutta ja ihanaa valmiiksi. Toisaalta näihin nopeampiin töihin ei kerry sellaista "sidettä" kuin johonkin ikuisuusvillapaitaan. Tulevaisuudessa tuskin muistan missä ja milloin neuloin näitäkin rannekkeita, mutta ihanat ne ovat silti. Ensimmäiset tekemäni rannekkeet:

Lankana Seitsemän veljestä, jota meni n. 70 grammaa.
Puikot: 3½
Ohje Knittystä .

Ohje oli helppo, lisäsin ranteeseen yhden mallikerran enemmän, jotta ei jäisi niin lyhyeksi. Rannekkeet pääteltiin ns. pivot-päättelyllä, helppo sekin kun googlettamalla katseli vähän ohjeita. Minun ymmärtääkseni tarkoitus on tehdä nirkkoreuna. Jos ymmärsin tarkoituksen aivan väärin, olisi kiva jos joku tietävämpi valaisisi asiaa.

Tässä lisäksi valmiina tämä vauvansetti, jota olenkin jo blogissani vilautellut. Lankana oli Dropsin Baby Merino, jota on ihana neuloa. Hatun malli on ravelrysta, Top down bonnet with anime character. Jätin tuon "anime characterin" vielä ainakin kirjomatta, mutta neuloin tuollaiset hauskat korvat. Olen jo hetken miettinyt jotain koristusta tai kirjontaa, jolla voisin kuvioida nuo kaikki osat, jolloin ne näyttäisi enemmän kuuluvan yhteen, mutta jollen keksi mitään voin ne näinkin antaa lahjaksi. Lahjalle tulee näillä näkymin tarvetta vasta vuoden vaihteessa, joten siihen asti on aikaa pohtia.

Hatun mallin oli joku ystävällinen suomentanut, kiitän. Hatussa oli paljon minulle uusia neuletekniikoita, joten hattu ei pienestä koostaan huolimatta valmistunut kovin nopeasti. Uutta oli mm. kasialoitus, jolla hattu aloitettiin ylhäältä päin ja nyörit tehtiin i-cord-tekniikalla, jota myös kokeilin ensimmäistä kertaa. Jostain syystä takkusin ohjeessa monta muutakin kertaa, mutta suurinpiirtein sellainen tuli kuin pitikin. En ole paljon neulonut pyöröllä, niinpä takkusin jo siinä, miten saan ainaoikeaa pintaa pyöröneuleessa... I-cordin tekeminen ainakin oli superhelppoa, joten ei kannata heivata neuleohjetta vaikealta kuulostavien sanojen takia.

Lämmintä tuntuu vielä tänäänkin olevan, mukavia loppukesän päiviä kaikille!

Löytökissojen invaasio

Keväällä haettiin kaksi nuorta tyttökissaa löytökodista omaan kotiimme. Pari viikkoa sitten haimme taas kaksi kissaa. Pojat ovat veljeksiä ja olleet yli vuoden löytökodissa. Ihania kuitenkin ovat, joten onneksi niitä ei ole missään vaiheessa lopetettu.
      

                      
                                                                    Einari noin 2 vuotta

                                                                    Pete 3 vuotta


Flunssani jatkuu vieläkin. Flunssassa melkein pahinta on tietynlainen aistittomuus: ei kuule kunnolla kun päässä humisee, ei haista kunnolla, ei maista juuri mitään, ei tunne kunnolla kun kipu ja lääkkeet rasittavat liikaa, näköaluekin kapenee ja välillä vääristyy. Tuntuu kuin olisi jonkun muovikuplan sisällä. Onneksi itse olen kuitenkin jo parempaan päin menossa flunssan suhteen, kova yskiminen on kuitenkin mahdollisesti aiheuttanut kylkiluumurtuman tai sitten kyse on jostain lihasrevähtymästä, oikea kylki kainalon alta on todella kipeä ja litran maitopurkkikin on liian painava nostettavaksi.
Pitää tehdä siis kevyitä käsitöitä.

Pipoilua ja kipuilua

Viikon verran olen kärsinyt kamalasta yskästä, siis niin kamalasta, ettei mulla ole sellaista ikinä ennen ollut. Nukuttua ei saa yöllä eikä päivälläkään.

Ainut mitä pystyy tekemään on koneen äärellä oleminen ja Ravelryn salojen tutkiminen. Olo on niin tokkurainen, ettei pysty oikein päättämään, mitä ihmettä tekisi seuraavaksi. Tai sen kyllä keksisi, mutta pitäisi keksiä sellaista, mitä saisi kotona olevista langoista toteutettua. Jostain syystä mulla on aina vain yksi tai kaksi kerää tiettyä väriä ja laatua, niinpä joutuu vähän soveltamaan. Tällaisen pipon sain aikaseksi:

Lankana Sirdar Hug (50g)
Puikot 4½ ja 6 pyöröt
Malli: Snappy Hat (ravelry)

Lanka on Tapion kaupan alennuksesta. Tykkäsin kovasti langasta, pitäisi hakea vähän lisää. Piposta piti tulla minulle sopiva, mutta tein sitten vähän matalamman kun huomasin, että aika niukka on. Nyt pipo on sopivampi kummitytölleni, jolle menee lahjaksi. (Kuinka monta pipoa 4-vuotias tarvitsee? No, ajatus on tärkein...) Itselleni ajattelin kyllä tehdä samanlaisen vähän isommilla puikoilla, lanka on NIIN ihanaa.

Kävin poikieni ( 5 ja 6.v) kanssa viimeksi lankakaupassa ja he saivat valita haluamansa pipolangat. Siinä olisi seuraava työmaa, mutta en ole vielä löytänyt poikien pipomallia, jossa olisi joku juju, mutta kävisi vielä eskari-ikäisellekin. Pitää varmaan vähän itse säveltää...

Juhliin

Kesäkuussa ostin 300 grammaa Dropsin Cotton-Viscosea aikeena tehdä jokin pikkujakku tai bolero mekkoni seuraksi häihin. Mekoksi ajattelin laittaa omana hääpukunani toimineen kirsikanvärisen puvun jossa on hopeanvärisiä koristeita. Hopeanvärinen asuste olisi sopinut hyvin yhteen mekon kanssa. Tässä kuva siitä mitä sain langasta aikaan:

Aloittelin langasta kivaa poikittain neulottavaa jakkua, mutta lanka on tosi vaikeaa neulottavaa ja siinä näkyy epätasaisen neulonnan jälki liian hyvin. Minulla kun tuo käsiala tuppaa vaihtelemaan päivittäin, riippuen siitä kuinka kireällä hermoni ovat, tai jotain. Ensimmäinen yritys meni siis purkuun. Tämä valmis bolero on tehty kaksinkertaisella langalla, jolloin epätasaisuudet saa paremmin anteeksi ja valmista tietysti nopeammin. Ohjeena on Ravelryn Cropped raglan sweater , helppo malli, joka neulotaan ylhäältä alaspäin. Omaan malliini lisäsin neljä napinreikää, mutta kiireen vuoksi kiinnitin boleron kuitenkin vain koristellulla hakaneulalla. Pituutta piti laittaa vähän vähemmän, koska lanka olisi muuten loppunut kesken.

Häät olivat eilen. Omaa ihanaa hääpukua en voinutkaan laittaa, sillä en saanut ylikiloja karistettua ajoissa. Mutta musta toppi ja mustat ohuet liehuvat housut sopivat boleron kanssa oikein hyvin. Kuvat ovat lapsieni ottamia ja näytän niissä kyllä karmealta, mutta tyytyväinen silti olen yksinkertaiseen bolerooni, tulee olemaan taatusti monikäyttöinen.