Vuosi 2011

Yhtäkkiä ajatellen tuntui, että kuluva vuosi on ollut aika mitäänsanomaton. Valokuvia selatessani huomasin kuitenkin, että onhan tänä vuonna tapahtunut kaikenlaista mukavaakin. On ollut muutamat hauskat juhlat, erityisen kiva kesälomareissu ja muutenkin ihana lämmin kesä, on ollut vapaata ja töitä, arkea ja juhlaa. Neulevuosi 2011 näyttää kutakuinkin tältä:

Joulu meni mukavasti suvun kesken (miehen suvun tänä vuonna). Meillä on viisi kissaa ja joulukuusi vielä pystyssä, muutama pallo tosin pyörii lattialla. Jouluruokaa en juurikaan tänä vuonna maistellut, sillä sain nielutulehduksen ilmeisesti joltain ilkimykseltä "joululahjaksi", mutta eipä tullut sitten joulukilojakaan mitä pitäisi pudotella. Suklaata on mennyt pari rasiaa kuitenkin... Piharakennuksen katolla rotkottaa vieläkin mänty tapaninpäivän myrskyn kunniaksi, onneksi katto vaikuttaa kuitenkin suht ehjältä. Joulunaikaan mahtui siis kaikenlaista.

Nyt voin esitellä vielä parit joululahjat, mitkä ovat jääneet esittelemättä, eli ystävälleni tekemäni mössykät:

Ystäväni ei tykkää villasta, joten näissä lankana Novitan karuselli. Puikot nro 8. Kauluri on tuollainen yksinkertainen pötkö 4 o, 1 n -neulosta (malli keksitty tästä), vähän olisi saanut olla pidempi näin jälkikäteen ajatellen. Myssy on helmineuletta ja malli oma. Tupsu on Dropsin Eskimoa, eli villaa.

Hermionen myssyn ohje on Ravelrysta, puikot 3½ ja lankana Marks&Kattens Carolina (akryylia). Myssyn nimi tulee siitä, että Hermionella on ilmeisesti yhdessä Harry Potter - elokuvassa ollut samantapainen mösä. Tämä malli minun on pitänyt jo kauan toteuttaa, ilmeisesti pitää itsellekin tämä tehdä jossakin välissä. Hieman liian pipomainen tuli omaan makuuni ohjeen mukaisesti toteutettuna ja tällä tiheydellä, tätäkin myssyä yritin kipon päällä kosteana hieman venyttää.

Pari pienehköä neuletta on lähes valmiina, että tälle vuodelle tulee vielä lisää valmiitä töitä. Niistä kuvia sitten, kun valmistuvat. Hyvää uutta vuotta kaikille!

Revontulia?

Revontulia ei ole tullut tänä talvena nähtyä ja vähemmänhän niitä täällä päin näkee yleensäkään, joskus kyllä. Revontuli-huivi sen sijaan pujahti puikoilta, ihanahan se on. Lankana Regian hand-dye-effect, puikko 4½. Yksi kerä ei ihan riittänyt täysikokoiseen huiviin, mutta ihan kivan kokoinen on näinkin.

Takana toinen lämmittävä uutuus, eli upouusi takkamme, kyllä nyt kelpaa. Huivi on tosin menossa lämmittämään äitini hartioita, toivottavasti on mieluinen. Nuo ruskeat raidat voivat olla vähän nou-nou kyllä äidin mielestä, muut värit varmaankin menettelee.

Jotain muutakin on puikoilta tupsahtanut, mutta ne voin esitellä vasta ensi viikolla, silloinhan se joulu on jo ohi, iik. Aivan uskomattoman nopeasti menee aika. Mukavaa joulua kaikille!

Liian iso mösä

Miehen myöhässä oleva isänpäivälahja valmistui vihdoin. Ohjeen löysin Ravelrysta ja lainasin sitten kirjastosta kirjan missä varsinainen ohje oli, eli "Son of stitch'n bitch". Ohje oli kaksinkertaiseen neulomiseen (douple knitting) , mutta tein vain normaalisti kirjoneuleena. Tiesin kokemuksesta, että tuo kakspuolineulominen on todella hidasta. 95 silmukkaa minulla oli tuon sileäneule-osion aikana. Lankana 7 veljestä ja pyöröpuikko 3½.

Tein pitkän resorin, jotta suojaisi kunnolla korvia ja liian isohan koko piposta sitten tuli. Alakuvassa pipo sopivankokoisena, eli lähes kaksinkertaisena...

Mikähän siinä onkin, että miehelle tekemäni pipot ovat aina liian suuria ja viimeiset itselle tekemäni hieman liian pieniä. Itse olen kyllä sitä mieltä, että tämäkin pipo on ihan sopiva, mukavasti lämmittäisi talvipakkasilla. Mutta katsotaan nyt eksyykö se miehen päähän, muutakuin tämän koekuvauksen ajan.

Joululahjoja olen tehnyt ihan pari vain, jos sitten ensi jouluksi saisin enemmän tehtyä... Flunssa on ollut tässä rasitteena ja toisaalta myös hyvänä tekosyynä käpertyä sohvannurkkaan neulomaan. Ei yhtään tunnu joululta, mutta kai se on uskottava että parin viikon päästä on h-hetki.

Vihdoin jotain valmista.

Minulla tuntuu olevan sellainen kausi näissä käsitöissä, että aloittelen kaikkea kivaa, mutta loppuunsaattaminen tökkii pahasti. Siksipä pitää aloittaa jotain helppoa ja nopeaa niin saa valmistakin aikaiseksi. Poikien kanssa kävin Tapion kaupassa ostoksilla, saivat itse valita dropsin langoista mieluisimmat värit. Vanhempi poika päätyi punaisen ja vihreän yhdistelmään... Niistä tekaisin omalla mallilla kaulurin. (Nuorempi poika valitsi katu-uskottavan mustan.)

Lankana Dropsin Nepal, pyöröpuikko 4½. Ensin 68 silmukalla 2o 2n kaulus ja sitten oikeissa raidoissa lisäyksiä. Lisäyksiä tuli niin reippaasti, että hieman vähempikin olisi riittänyt, mutta ihan ok näinkin. Kauluri on nurjalta puoleltakin ihan kivan näköinen niinkuin alakuvasta näkyy. (Niin päin se oli, kun poika tuli koulusta.)

Ihan kiva ja poika tykkää, vaikka itse olisinkin valinnut vähän eri värit. Valitan kuvien laatua, talviajan sisäkuvat tuppaa vähän epäonnistumaan. Mutta eipä juuri tule oltua valoisaan aikaan kotona, että saisi pihalla kuvatuksi, näillä mennään kevättä odotellessa.

Välipalaa

Päivittelin vähän noita blogin sivujuttuja, samalla vetäisen tälläisen välipalapäivityksen. Neuleita on kesken MONTA, intoa riittää, mutta aikaansaamistuntua ei. Pääasiassa selailen lehtiä ja nettiä ja mietin, mitä voisin taas aloitella... Työn alla on ainakin huivi ja kahdet sukat noiden ikuisuusneuleiden lisäksi. Miehellekin olisi voinut neuloa jonkun isänpäivälahjan, mutta en oikein saisi sitä salaa neulottua. Mustaa kuviollista pipoa on kyllä toivonut, vielähän tässä ehtisi.

Kaiken pahan alku ja juuri on työnteko. Se vie minulta lähes kaiken energian ja sitten kun tulen kotiin en saa mitään tehtyä. Onneksi nykyinen työni on kuitenkin suhteellisen mielenkiintoista, joten joskus on ihan kivakin lähteä töihin. Ja ehkä tästä reipastun kun tämä pimein aika menee ohi.

Seuraavaksi sitten taas palailen valmiiden käsitöiden kera. Tai noiden puolivalmiiden, jollei valmista meinaa syntyä :)

Yksi ruusunen alkupalaksi

Minua vaivaa tylsyys. Mikään ei jostain syystä oikein innosta, ei edes käsityöt. Ei tätä oikein syysväsymykseksikään voi sanoa, kun ei kuitenkaan väsytä. Delfian blogista löytyi kuitenkin selkeä ohje tällaiseen kukkaseen, jonka sitten sain aikaiseksi. Nopea ja helppo, mutta kiva lopputulos. Virkkuukoukku nro 3 ja lankana Gjestalin Maija.

Kuvahan on aika surkea, nopeasti kävin itse itsestäni näpsimässä terassilla ennen kuin hämärä saapui, mutta eiköhän siitä jotain osviittaa saa.

Kaulurihan siitä sitten tuli

Ostin pari kerää tätä lankaa (Cool flamme) jo muutama vuosi sitten, aikomuksena tehdä jonkinmoinen pipo - kaulahuivi-setti. Eihän kaksi kerää olisi kyllä kunnon settiin riittänytkään, mutta pipoa alkasin nyt tekemään. Vähensin koko ajan silmukoita ja purin liian leveät aloitukset, 52 silmukkaakin oli liikaa, vaihdoin jo kutosen puikoille mutta siltikin neulos oli sen verran harvaa, ettei siitä mitään hyvää talvipipoa olisi saanut aijalliseksi. Pikaselaus Ravelryssa, ja aloin tehdä kauluria tämän mallin mukaan.

Pidän todella paljon lopputuloksesta, kaulurista tuli ohjeen mukaista väljempi, niinkuin arvasinkin. Kaulurin saa levitettyä olkapäillekin, jos niitä paleltaa. Neuloin kasin pyöröllä, 88 silmukkaa puikoilla. Kaksi kerää kulutin kokonaisuudessaan, eli sain lankavarastojakin hyvin kulutettua. Yksi silmukkamerkki olisi ollut aivan ehdoton neuloessa, koska kierroksen vaihtuessa piti tehdä pari silmukkaa aina toisin. En omista silmukkamerkkejä ja olin liian laiska esimerkiksi solmimaan pienen langanpätkän puikolle, niinpä sain purkaa muutaman silmukan lähes joka vaihtokohdassa kun alkoi mennä väärin. Muille mallia mahdollisesti tekeville suosittelen hieman enemmän järkeä päähän...

Osallistuin pariin arpajaisiin ensimmäistä kertaa, kuvakkeet tuolla sivupalkissa jos teitäkin innostaa.

Huomenna on sen verran jännittävä työpäivä, esiintymistä isomman sakin edessä, että täksi päiväksi pitää keksiä kaikkea kivaa tekemistä, jotta unohtaisin asian. Eiköhän joku hyvä leffa ja uusi neuletyö aja aika hyvin sen asian. Ja nyt lenkille mukavaan syksyilmaan. (Sain miehenikin houkuteltua mukaan, tuolla se jo etsii lenkkareitaan, ihme...)

Sukka valmis, oho.

Yksi sukka on odottanut valmistumistaan jo vuosia. Ostin tätä Novitan raitalankaa heti sen ilmestyttyä, eli noin nelisen vuotta sitten ja neuloin yhden sukan sukkapuikoilla. Jostain syystä tuli todella paha toisen sukan syndrooma ja toinen valmistui vasta tänään.

Tein tämän pitkällä sukkapuikolla (nro 3½), melkein samanlainen tuli, mutta käsiala oli hivenen löysempää ja sukkapuikoilla tehdyssä sukassa näkyy hieman puikkojen vaihtokohdat. Silmukoita oli 44 ja Novitan perusohjetta käytin, lankakääreessä ollut ohje oli jo ehtinyt hukkaantua, mutta laskeskelin vähän silmukoita ja rivejä, jotta ohje todellakin oli sama. En yrittänytkään täsmätä raitoja ja aloitin tämän toisen sukan kerän sisältä, jottei satu osumaan raidat melkein samoihin paikkoihin.

Olen saanut muutakin aikaiseksi, mutta koska lahjan saajat saattavat piipahtaa tännekkin, en voi niitä täällä vielä esitellä, joulun jälkeen sitten... Aivan kamala hinku päällä aloitella koko ajan uusia töitä, käsityölehdet on selailtu (taas!) ja nettiä samaten. Aika vain meinaa olla vähän rajallista töiden jälkeen. Olisi hyvä jos käsityöhinku pysyisikin päällä, niin saisin viimeinkin tehtyä joululahjat ajoissa, eikä taas oltaisi lähikaupungin marketeissa kiertelemässä aatonaattona...

Blogin päivitysvauhti on pysynyt tällaisena verkkaisena, siitä huolimatta olen kuitenkin saanut toisen lukijan, tervetuloa.

Lahjahuivi

Kiri-huivi valmiina (ravelryohje). Ravelryn sivuilta löytyy linkki myös suomenkieliseen ohjeeseen, mutta kaavioita tuon tekemiseen tuli oikeastaan vain käytettyä, joten onnistuu englanniksikin. Helppo ohje, mallin oppii nopeasti ulkoa.

Lankana siis Dropsin alpaca, värinä vaaleanruskea vaikka näyttääkin kuvissa harmaalta. Pyöröpuikko 3½, ei löytynyt isompaa puikkoa vapaana, mutta aivan ilmava tuli tälläkin. Viikon verran meni tätä tehdessä, kun töiden jälkeen iltaisin suht aktiivisesti neuloin. Jotkut saavat tällaisia valmiiksi parissa päivässä! Huivi on menossa anopille syntymäpäivälahjaksi, toivottavasti kelpaa.

Sateisia shaaleja

Ulkona sataa. Sisällä onneksi ei. Nyt saa olla hyvällä omallatunnolla laiskana sohvannurkassa ja kilisyttää puikkoja. Tekeillä kaksikin huivia, toinen itselle ja toinen anopille. Kummassakin jo yli 200 silmukkaa kierroksella, joten vauhti tuntuvasti hidastunut. Toivottavasti into riittää kuitenkin saamaan ne valmiiksi tässä lähiaikoina.

Värikäs huivi on Regia Hand-dye-effectiä, ihana lanka ja ihanat värit, neulominen tosin ei ole aivan niin ihanaa kun lanka tuppaa halkeilemaan. Aloitin tämän ensin, mutta sitten muistettiin, että anopin 60-vuotispäivät ovat parin viikon päästä joten aloitin eri huivia hänelle vähän maltillisemman värisellä langalla. Ehkä tuo vaaleanruskea on liiankin arkinen väri huiviin, mutta ei löytynyt varastoista parempaakaan. Onneksi lanka on kuitenkin ihanaa dropsin alpacaa. Näillä eväillä siis eteenpäin.

Lapaskelien saapuminen?

Sopivasti vähän kylmempien ilmojen saapuessa sain valmiiksi lapaset. Ei mene kauaa kun tällaisia jo tarvitaan. Tämä pari lähtee postissa 5-vuotiaalle kummitytölle.

Lankana Seitsemän veljestä, puikkona 3½ pyörö. Meinasin vallan tuskastua noihin raitoihin, langanvaihtamiskohdista ei tullut kovin esteettisiä. Langanvaihdot ovat muutenkin minulle jotenkin ongelmallisia ja pyörönä kahta kerralla neuloessa tämä korostuu. Ja langat tietenkin ihanasti solmussa... Lapasosasta tulikin sitten yksivärinen suunnitelmista poiketen.

Kuten kuvasta näkyy, täällä on tänään vähän sadellut.

Ah, Bella!

Aloitin näitä viime talvena, mutta tekeminen jäi kesken. Talvella en vielä ollut perehtynyt magic-looppiin ja neuloin lapasta sukkapuikoilla. Pudotin yhden puikon linja-autoon ja en sitä löytänyt, vaikka muiden jaloissa möyrinkin. Puikon katoaminen otti jostain syystä sen verran pattiin, että lapasten neulominen jäi. En kyllä ymmärrä miksi siitä piti niin kovasti ärsyyntyä, kun kyseessä on kuitenkin halvat (ja huonot) markettipuikot ja 3+1 puikollakin pystyy kyllä hyvin neulomaan. Mutta joka tapauksessa yli puoli vuotta vierähti ennen kuin Bellat valmistuivat.

Malli on ravelrysta, Bella's mittens. Lankana Dropsin Alaska ja puikot 5½. Varsista jätin yhden mallikerran pois, sillä en halunnut liian pitkiä varsia. Onneksi en tehnyt täysimittaisia, sillä lankaa jäi jäljelle näinkin vain noin metri kahdesta kerästä. Lapaset eivät ole noin vaaleat mitä kuvat antavat olettaa, ennemminkin sellaiset sinertävän tummanlilat.

Ja mitä tulee lapasten esikuvaan; Houkutus-elokuvaan, tykkään siitä todella. Siinä on sellainen tunnelma, joka puree minuun, vaikka teinivuodet ovatkin jo kaukana.

Jäätävä huivi

Lumi-huivi (ohje Ullassa) neuloutui kahdesta kerästä Viking Baby Ullia. Langan purkasin keskeneräisestä vauvaneuleesta. Huivista tuli ihanan kevyt ja pehmoinen, hieman ehkä liiankin kevyt lämmittääkseen tarpeeksi, mutta kaunis asuste kyllä. Annan huivin varmaan jollekkin lahjaksi, mietin vaan onko lähipiirissä ketään, joka tykkäisi turkoosista väristä...

Puikkona Dropsin pyöröt 3½. Tykkään tosi paljon noista Dropsin pyöröistä, lanka liukuu hyvin ja kaapeli on joustava. Tähän työhön en yrittänytkään tiukentaa käsialaani, niinkuin yleensä, näin huivista tuli kivan laskeutuva.

Elämä muuten on tällä hetkellä suhteellisen kiireistä. Lapsista toinen aloitti ekaluokan ja toinenkin jo esikoulun. Työrintamalla on uusia tuulia: sihteerin työtä ja laskuttajan sijaistamista. Työputkea jatkuu ainakin tämä vuosi, gradun teko ja muu opiskelu jää nyt vähäksi aikaa tauolle.

Vielä kerran pääasiaa

Tämän jälkeen lupaan pitää pienen myssytauon, ettei blogin sisältö käy vallan yksioikoiseksi. Mutta vielä tämän herkun voisin esitellä, eli Ski, Bunny, Ski!-pipo. (ravelrystä)

Pyöröt 3½ ja 4½, lankana Novita Isoveli, jota meni kaikki mitä oli jäljellä, eli noin 85g. Pelkäsin koko ajan, että lanka loppuu kesken. Pipo näyttää kuvassa vähän pitkältä, mutta kun talvella vetää sen kunnolla otsalle ja korville, se on juuri sopiva. Kavennuksista muotoutui kauniit, mutta niistä ei kuvaaja saanut kunnon kuvaa. Ihana pipo, vaikka sen neulominen olikin jostain syystä tahmeaa, lanka ja puikot ja malli eivät jotenkin kohdanneet neuloessa. Sormet ja rannekin kärsivät knituuttamisesta. Mutta lopputulos on kyllä ok.

Seuraavaksi yritän pienentää tuota sivupalkissakin näkyvää keskeneräisten listaa, joista osa on ollut kesken jo vuosia. Huivi ja lapaset nyt ainakin olisi tarkoitus saada valmiiksi. Katsotaan, miten käy.

Lämmintä piisaa

Ei näytä ilmat mitenkään syksyisiltä vielä ja hyvä niin. Tykkään kyllä syksystä, mutta kylmä ja pimeä talvi kammottaa taas jo valmiiksi. Osasyynä saattaa olla iso, vanha ja harva asumuksemme, jossa parhaimmillaan on talviaamuisin viitisen astetta lämmintä.

Kaverini kaveri (ja vähän minunkin) sai poikavauvan ja päätin neuloa hänelle jotain muistamista. En muka jaksanut aloittaa mitään mitä pitäisi tehdä kaksi, siis esimerkiksi tossuja, vaan päätin käyttää samaa ohjetta millä tein villatakin kummitytölleni. Villatakki löytyy blogistani täältä. Lankana Viking Baby Ull, puikot 2½. Aloitin 86 silmukalla, sillä lanka on ohuempaa, mutta koska tein lisäyksiäkin enemmän, paidasta on tulossa yksivuotiaan kokoa ja liian leveä siksikin. Ohjeena siis muuten mainio Top down raglan baby sweater Ravelrysta. Purkuun menee varmaan tämä ja ehkä aloitan kuitenkin niitä tossuja. Tai sitten muistan kortilla...

Työni ovat tosiaan tällä viikolla alkaneet, kuukauden putki nyt ainakin. Opiskelutauko on vieläkin venynyt, mutta töissä on sen verran ylimääräistä aikaa, että voisin yrittää yhtä rästityötä tehdä siellä. Syksyn lähestyminen tietää monesti asioiden alkua, siksi se onkin mukava ja toisaalta stressaava ajankohta. Ainakin pitäisi opiskelujen lisäksi aloittaa taas lenkkeilyt.

Olen myös vihdoin siirtänyt töitäni myös Ravelryyn, josta minut löytää samalla nimimerkillä. Mukavaa loppukesää!

Lankakaapin tyhjäystä

Tiedän kyllä, että nyt on kesä kukkeimmillaan ja talvimyssyt ei ehkä ole muilla ensimmäisenä mielessä, mutta myssyilyksi on itsellä kuitenkin mennyt muutama päivä. Halusin tehdä jotain nopeaa ja helppoa ja samalla kuluttaa lankakaapistani "vaikeita" lankoja pois. Pipojahan siitä sitten syntyi.

Roosanvärinen pipo on Sirdar Hug - lankaa. Lanka on ihanan pehmeää ja kivan väristä, mutta jotenkin siitä ei ole syntynyt mitään järkevää. Ehkä se on kuitenkin tuo hiukan "lapsellinen" väri. Ohjetta mukaelin Novita talvi 2010 ohjeesta lisäten silmukoita ja muuttaen kavennuksia. Kuuden silmukan palmikot ja kaksi nurjaa aina välissä, perusohje siis. Puikkona kasin pyörö ja lankaa meni hieman vajaa 50 grammaa. En ollut enää muistanutkaan, miten nopeasti paksusta langasta saa valmista, muutama tunti niin olisi pipotettuna koko perhe.

 

Sininen pipo on nuoremmalle pojalle Novita Isoveli - langasta. Neulottu oman mielen mukaan ja kavennusosa purettu kaksi kertaa, ennen kuin tuli pojan mielestä edes välttävä. Ei saanut olla mössykkämäinen vaan suht koht päänmyötäinen. Puikot 4½, lankaa meni noin 55 grammaa. Dropsin pyörö oli uusi tuttavuus ja mukavan liukas verrattuna Novitan omiin.

Musta-vihreä pipo on neulottu onteloneuleena Novita talvi 2008 ohjeen mukaan. Vähensin yhden mallikerran perusosasta, ettei tulisi liian pitkä ja neuloin joustinneuleen hieman vähemmillä silmukoilla, mutta muuten tein ohjeen mukaan. Tuli mielestäni tosi kiva ja vanhempi poikakin tykkäsi, vaikka tästä nyt muotoutuikin vähän mössykkämäinen. Puikot 3½ ja lankaa meni hiukan yli 60 grammaa.

Minulla on vielä kaksi viikkoa lomaa, sitten alkaa kuukauden sijaisuus toimistohommissa. Nyt pitää taas päästä kiinni myös kouluhommista, jotka ovat jääneet koko kesän aivan retuperälle. Mukava kesä on ollut tähän asti laiskotellessa, hetken tässä varmaan kestää, että pääsee taas säntillisempään elämään kiinni. Onneksi kesää on kuitenkin vielä jäljellä.

Jokimaisemia

Vihdoinkin valmiina Kalajoki-sukat, joiden ohjeeseen linkki löytyy täältä.

Kuva käytiin yhtäkkiä tuossa rappusilla ottamassa heti sukkien valmistuttua, joten se ei ole huippuluokkaa. Sukkien ohje on kirjoitettu kolmelle puikolle ja ohje on muutenkin selkeä. Lankana Novita Nalle ja puikkokoko 3. Ote vain oli paljon rennompi ensimmäistä sukkaa kutoessa, joten siitä tuli isompi kuin toisesta. Mikä näkyy ihan kuvassakin, mutta eiköhän ne käytössä veny ja vanu mukaviksi.

Ruotsissa

Käytiin Ruotsinreissulla koko perhe. Kierrettiin Kolmården ja Tukholmaa, oli ihanaa.

 

Jonkin verran neuloin bussimatkoilla, mutta ihan ei tullut vielä valmista. Seuraavassa postauksessa sitten. 

Hyvää heinäkuuta kaikille.

Kesämeininkiä

Olen lukenut. Paljon.

Olen neulonut. Jonkin verran.

Ollaan vietetty kuopuksen 6-vuotisjuhlia. (Kuva esikoisen ottama.)

Olen haistellut syreenien tuoksua. Lila syreeni on mielikukkani, sitä olen käynyt haistelemassa naapurissa.

Lisäksi olen:

• hankkinut elämäni ensimmäisen matkalaukun.
• suunnitellut juhannuksenviettoa.
• tuskastellut vaatekaappini pienuuden takia. Osa vaatteistani on pahvilaatikossa.
• syönyt jäätelöä joka päivä.

Alkukesän aatoksia

Kesäkuun aikana olen nauttinut kesästä, kukista ja grillauksesta. Tehnyt huippuhyviä suklaapikkuleipiä, joiden ohje löytyy täältä ja kokeillut Picasan käyttöä, niinkuin kuvasta näkyy - sekä neulonut tottakai.

Sain viimeinkin selätettyä magic-loop-mörön, eli kokeilin sitä tekniikkaa vihdoinkin ja huomasin sen mahtavaksi tavaksi neuloa sukat. Aloitin 40 silmukalla per joustinpötkylä, ajattelin tehdä niistä vaikka rannekkeet jos saisin jotain edes tehtyä. No, huomasin pötkylät vähän liian tilaviksi rannekkeita ajatellen ja neuloinkin sukat. Langat ovat jämä-7-veljestä. Muuten tuli ihan ok, mutta "puikonvaihtokohdat" jäivät vähän reikäisiksi, niitä pitää neulalla korjailla. Puikkona minulla oli ihan vaan 80 cm kankea markettipyörö kokoa 3½, nyt kun tekniikka on opittu, pitää varmaan satsata parempiin pyöröpuikkoihin. Paras apu tekniikkaan minulle löytyi kahdesta blogista täältä ja täältä.

 Ja nyt taas pihalle, alkukesän helteet on parhaita.

Retkeilyä

Käytiin tuolla rannikkoseudun puolella ulkoilemassa. Luontopolku oli mahtava ja se kulki lähes koko matkan pienen puron vieressä, aivan ihanat maisemat. Nyt ei koko reittiä kierretty, mutta pitää tulla joskus uudestaan paremmalla ajalla. Mukava iltapäivä oli!

Vihreätä ja voikukkia

Alkukesää jo elellään, kylläpä on kevät mennyt uskomattoman nopeasti. Pääsiäisen helteillä aloittelin itselleni helletoppia ja nyt sain sen valmiiksi. Lankana on Novitan tennessee ja puikkona 3½ pyöröt. Ohje on garnstudion sivuilta numerolla 107-8. Muuten tein aivan ohjeen mukaan, paitsi sileässä neuleessa neuloin hiukan vähemmillä silmukoilla. Minulla kun tapaa varsinkin edestakainen sileä olemaan aina aika löyhää. Ihan kiva tuli, iho vain on vielä niin kalpea, että pinkki ei vaikuta oikein hyvältä. Toppia pystyy myös käyttämään esimerkiksi mustan paidan päällä liivimäisesti.

Innostuttiin vanhemman pojan kanssa vähän leikkimään tuossa kuvanotossa. Poika kuvasi muutenkin kaikkea muuta kuin sitä paitaa, mutta eiköhän näistä jonkinlaisen käsityksen saa.

Tapion kaupasta kävin vähän aikaa sitten hakemassa langat kahteen syksyneuleeseen, dropsin talvilangat kun ovat tämän kuun alennuksessa. Tällä kertaa otin kerrankin aika hillittyjä värejä, vaaleanruskeaa ja petrolia, yleensä kun ihastun enemmän niihin punertaviin sävyihin. Se mitä langoista tulee on vielä pohdinnassa, mutta ohjeiden katseleminenhan on osa tätä mukavaa harrastusta.

Piristyksiä ja patalappu

Viime päivityksen valitusvirsi on nyt historiaa. Vietettiin miehen syntymäpäiviä pienehköllä porukalla ja seurueen viisaat naiset piristivät minua puheillaan. Pientä rentoilua nyt kun on mahdollisuus ja entistä ehompana päin tulevia haasteita, siinä suunnitelma.

Tässä rentoutuessa on samalla valmistunut patalappu "douple-knitting" -tekniikalla, en tiedä mikä sen suomenkielinen vastine on. Neuloessa muodostuu kuitenkin siistit sileät puolet kummallekin puolelle vastakkaisin värein. Kuvat on kamerakännykällä otettuja, koska oma kamera sanoi, toivottavasti tilapäisesti, sopimuksensa irti. Laitan parempia kuvia heti kun se on mahdollista.

Tuo kahvipannujen kuvio löytyi "Mine hobbyer"-nimisestä blogista. Neuletekniikkaa opettelin youtuben videoista, joita löytyy kirjoittamalla hakusanaksi "double knitting". Ihana tekniikka, hidas mutta kätevä. Aloitukseen ja lopetukseen löytyy moniakin eri tekniikoita, mutta minä aloitin luomalla vain toisella värillä ja ensimmäisellä kierroksella otin toisen värinkin mukaan, eli neuloin punertavalla silmukan oikein ja sinertävällä saman silmukan nurin ja jatkoin tätä koko kerroksen. Se oikea silmukka näkyy neulomispuolella ja nurja silmukka tulee toisen puolen väriksi. Kuviossa jokaista ruutua vastaa kaksi silmukkaa, se millä värillä sen kuvion haluaa neulotaan oikein ja toinen silmukka toisella värillä nurin. Nämä neulotaan aina niin, että kummatkin langat ovat joko sillä oikealla tai nurjalla puolella. Päättelyn tein vain yhdellä langalla, kun olin kerran aloituksenkin tehnyt. Mutta kannattaa tosiaan katsella noita videoita, jos tekniikasta kiinnostui, nämä minun selitykset on vähän sellaisia sinne päin -ohjauksia.

Lankana seitsemän veljeksen jämäkeriä ja puikot 3½.

Samalla kun tätä kirjoittelen, alkaa aurinkokin näkyä pilvien raosta. Jospa sateet olisivat tältä päivältä ohi ja pääsisi puutarhaakin kuopimaan. Tai no sanotaan nyt suoraan, että joutuisi, ei aivan minun mielihommaa kuitenkaan...